Edellisen kerran kirjoittelin tänne yli viikko sitten, silloin olin juuri varannut meille hiihtolomamatkan Kap Verdeen.....sen jälkeen olen kai ollut niin unelmissani, että kirjoittelukin on unohtunut, hihi:)
Sadonkorjuuta on tehty: kolmas rehusato saatiin hyvän sään aikana paalattua, kuvassa isäntä pesee paalain-käärijä-yhdistelmää talviunille. Puintihommat on edelleen kesken. Ohrat,kaurat,rypsit ja osa vehnistä on puitu, mutta vielä 42 ha zebra-kevätvehnää kasvaa. Kunpa vielä tulisi aurinkoinen puintijakso ja saataisiin viimeiset vehnätkin siiloon....
Sadonkorjuuta metsässä: Simo salaisessa kantarellipaikassamme.
Kulttuuriakin on harrastettu: olimme koko perhe Peacockissa katsomassa High School Musicalia, myös Päivi-sisko perheineen oli mukana. Ja koko seurueemme, 8-45 v naiset ja miehet pitivät esityksestä hirmusti! Kuvissa Ella ja Simo valmistautuvat Tuusulan kodissamme Linnanmäelle lähtöön. Päivällä oltiin shoppailemassa Jumbossa ja kaikki ostivat jotain kivaa iltaa varten. Oli rentouttava lomaviikonloppu, Päivi-lomittaja hoiti Myrskylässä ammut. Maanantaina sitten alkoikin arki karusti: Palla-lehmä poiki Apila-lehmävasikan, ja lopulta Palla kuoli selittämättömästi. Saaren klinikan eläinlääkärit halusivat selvittää kuolinsyyn, eilen Pallalle on tehty Hesassa ruumiinavaus. Mielenkiintoista saada tietää mihin vanharouva kuoli.
Tämä kuva oli pakko ottaa. Eräänä iltana iltapesun jälkeen Simo sanoi mulle: "vessassa on sulle ylllätys". Hän oli laittanut mulle valmiiksi hammaspesutarpeeni ja ihanan viestin lehmälapulle hammasmukini viereen: ÄITI ,sydän, T:SIMO. 
Olen niin kiitollinen, että vielä vanhoilla päivilläni sain ihanat lapset (ja tietty ihanan miehenkin....ja kaupanpäälle uuden työpaikan ihanien lehmien hoitajana)
Olen niin kiitollinen, että vielä vanhoilla päivilläni sain ihanat lapset (ja tietty ihanan miehenkin....ja kaupanpäälle uuden työpaikan ihanien lehmien hoitajana) 
2 kommenttia:
Teilläpä ollut mukava kulttuuriviikonloppu! Mukavia tommoset koko perheen yhteiset jutut. Harmillinen juttu sensijaan tuo lehmän kuolema. Toivottavasti syy selviää, vaikka ei lehmää takaisin tuokaan:(
Ai mitenniin vanhoilla päivilläsi lapset saanut... Ynnäilin, että jos esikoisesi on nyt 9, niin samanikänen olit kuin minäkin pojat saadessani:)Nuoriahan tässä ollaan:)))
Kiitos, Minna, eihän tässä nyt niin kamalan vanhoja ollakkaan!
Pienten lasten kanssa ei edes ehdi huomata itse vanhenevansa, pysyy väkisinkin nuorekkaana? :)
Lähetä kommentti