kaikki mikä ei tapa, vahvistaa

Tälläistä kuumetautia ei tässä huushollissa ole sairastettukaan miesmuistiin, ei varmaan ikinä!

Maanantaiaamulla lypsylle lähtiessäni oloni tuntui hieman flunssaiselta ja kuumetta olikin yllätyksekseni jo lähes 38,5 astetta. Burana-C sitä sitten alensi ja selvisin hommista. Mutta lääkkeen vaikutuksen jälkeen kuume nousikin yli 39 asteeseen. Tätä kestin maanantain ja tiistaiaamun, mutta kun kuumemittari oli jo parina päivänä noussut 39,6 lukemiin ja olo oli ihan ankea, luovutin vastuun navetasta anopille! Onneksi hän suostui lomittajaksi, koska kunnalla ei ollut yhtään lomittajaa vapaana mua auttamaan. Olisin kyllä varmasti "kuollut" sinne lypsymonttuuni, ellei anoppi olisi tullut pelastamaan, sen verran alkoi kova kuume viedä voimat!

Torstaina menin työterveyslääkärille valittamaan oloani:kovaa kuumetta ja valtavaa päänsärkyä. Tulehdusarvot oli 70, sain maanantaiaamuksi uuden labra-ajan, yskänlääkereseptin ja 6 pv saikkua. Kuume on edelleen jatkunut, tosin jo paljon matalammalla tasolla, enää se keikkuu 37-38 välillä, mutta edelleenkin on aika heikko olo, joten on oikein mukavaa, että anoppi-lomittaja lypsää vielä huomennakin ja maanantaista lähtien saan kunnalta Aili-lomittajan avukseni:)

Lääkärin mukaan tälläistä on kovasti liikkeellä, ja voi kestää pari viikkoakin. Meidän tapauksessa oli onni onnettomuudessa, että ei ollut kiireinen puinti- tms aika menossa, nyt isännällä on ollut paremmin aikaa huolehtia lapsista, kun emäntä on vaan maannut vällyjen alla. Ihmeesti perhe näköjään pärjää lähes viikon einesruoilla: ranskalaisia,pakastepizzaa, lihapiirakoita,pakastepyttipannua ym ovat kokanneet ja hyvällä ruokahalulla syönneet:)

Nyt on pari tuntia ollut sellainen olo, että tästähän voi vaikka selvitäkin. Taivaalle kiitos <3 Kunpa muu perhe säästyisi tältä kokemukselta...